Ajankohtaista sotainvalideista ja Sotainvalidien Veljesliitosta
Järjestö ja sen jäsenistö
Sotainvalidien Veljesliitto - Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. perustettiin vuonna 1940 sotavammaisten yhteiseksi vapaaehtoiseksi huolto ja veljesjärjestöksi. Liitto on myös sotainvalidien oma etujärjestö. Liitto on edelleen eräs vammaisjärjestöjen vanhimmista ja suurimmista maassamme. Liitto on jäsenyhdistystensä kanssa perustanut jo 1940-luvulta lähtien hoito- ja kuntoutuslaitoksia, joita on lisääntyneen hoidon tarpeen sekä alalla tapahtuneen kehityksen mukaisesti uudistettu ja laajennettu. Niissä ja sotanvalidien hoito- ja kuntoutussairaaloissa on yli 1600 hoito- ja kuntoutus paikkaa. Hoitopaikoista osa on muiden, kuin sotainvalidien käytössä. |
Sotainvalidien Veljesliiton keskeisistä suuntavii-
voista päätetään liittokokouksessa.
Kuva Mikkelistä v. 2003 liittokokouksesta.
Vuoden 2009 liittokokous pidettiin toukokuussa Seinäjoella
 |  |
| Jousiammunta vahvistaa pyörätuolissa istuvan käsilihaksia | Presidentin rouva Alli Paasikivi Kaunialan |
| (Kuvat Kaunialasta/arkisto) |
Liiton tehtävä
Liiton tärkeimpiä tehtäviä on lakisääteisen huollon ja korvausturvan kehittäminen sekä neuvontapalvelun toimivuus. Kunnan järjestämät avopalvelut ovat maksuttomia vähintään 20 %:n sotainvalideille. Pitkäaikaisen maksuttoman laitoshoidon haitta-asteraja on 25 %. Jaksoittaista laitoshoitoa voidaan kuitenkin korvata 20 %:n sotainvalideille mm. Kaunialassa, Kyyhkylässä ja sotainvalidien sairas- ja veljeskodeissa enintään 10 viikkoa vuodessa tai päiväsairaalahoitoa enintään 70 päivää vuodessa. Haitta-asterajoja tulisi tulevaisuudessa edelleen lieventää. Sotainvalidien keski-iän ollessa yli 86 vuotta liiton kaiken toiminnan päämääränä on heidän vanhuudenhuoltonsa turvaaminen.
Veljesliiton sotainvalidiosastoilla on mahdollisuus ottaa jäseniksi puolisot ja lesket. Heitä on elossa yli 20 000, joista yli 14 000 on liittynyt puolisojäseniksi. Puolisojäsenyyden lähtökohtana on tarve pitää huolta sotainvalidia usein vuosikymmenet hoitaneista puolisoista ja leskistä. Tärkein tuki tulee olemaan lakisääteisiä oikeuksia koskeva neuvonta. Sotainvalidien puolisoitten ja leskien kuntoutusmahdollisuuksien lisääminen on liiton keskeisiä tavoitteita. 
Tällä hetkellä liitto panostaa erityisesti sotainvalidien ja puolisojäsentensä huonokuntoisten asuntojen korjaukseen ja palvelutalojen aikaansaamiseen. Ikääntyvät sotainvalidit tarvitsevat myös muuta tukea, jotta he tuntisivat ettei heitä ole unohdettu. Sotainvalidien avustajatoiminta on Sotainvalidien Veljesliiton tärkein projekti. Palveluun kuuluu päivittäiseen kodinhoitoon liittyviä tehtäviä, piha- ja ulkotöitä sekä asiointia.Sosiaalinen vuorovaikutus on oleellinen osa palvelun sisältöä. Avustajatoiminnalla työllistetään yli 300 pitkäaikaistyötöntä ja palveluiden piirissä on noin 4 000 sotainvalidia, sotainvalidin puolisoa ja leskeä.
Sotainvalideja tukemaan ja heidän perinnettään säilyttämään on perustettu myös Sotainvalidien jälkipolvet-järjestö, jossa on tällä hetkellä noin 2 000 jäsentä. Uudet jäsenet järjestöön ovat tarpeellisia ja tervetulleita.
