Sotainvalidien paikalliset syyskeräykset Sotainvalidien valtakunnallisista syyskeräyksistä luovuttiin vuonna 2005, kun sotainvalidien voimat eivät enää riittäneet valtakunnalliseen keräämiseen. Sotainvalidien Veljesliitto yhdessä muiden valtakunnallisten veteraanijärjestöjen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton kanssa suorittaa Sotiemme Veteraanien-keräyksen. Sotainvalidien avun tarpeet eivät ole kadonneet, vaan he tarvitsevat edelleen tukea. Tästä syystä useat sotainvalidien paikalliset osastot ja piiriyhdistykset järjestävät edelleen keräyksiä. Viimeiset sotainvalidit poistuvat iltahuutoon tilastojen mukaan 2020-luvulla.
Se ei ole ohi!
Viime sodissamme sai pysyvän vamman 94.000 suomalaista. Sotainvalideja on elossa noin 9 500 ja heidän keski-ikänsä on 87 vuotta. Heidän arkensa on erilainen kuin muilla suomalaisilla, sillä sotavamma merkitsee elämään rajoituksia, kipuja ja särkyjä. Selkäydinvammainen ei kävele, sotasokea ei näe ja amputoitujen menetetyt raajat palautuvat vain öisissä hermosäryissä.
Paikallisesti kerätyillä varoilla tuetaan ikääntyneiden sotainvalidien arjessa selviytymistä muun muassa hankkimalla kotiapua ja tukemalla asuntojen kunnostamista. Keräysvarat käytetään nimenomaan oman paikkakunnan apua tarvitseviin. Myös sotainvalidia pitkään hoitaneet sotainvalidien puolisot ja lesket ovat Veljesliiton tuen piirissä.
Avustajatoiminta
Sotainvalidien Veljesliitto ja sen jäsenyhdistykset rahoittavat avustajatoimintaa, johon saadaan merkittävästi julkista rahoitusta. Eri puolille maata on palkattu yli 300 avustajaa, jotka auttavat sotainvalideja ja heidän leskiään selviytymään arjessa. Apu auttaa myös omaishoitajia jaksamaan. Monissa tapauksissa oma jo iäkäs vaimo on sotainvalidin tärkein hoitaja ja tukija. Pääosa projektin rahoituksesta saadaan työllisyysvaroista. Vähävaraistenkin sotainvalidien tulee voida käyttää tarvitsemiaan palveluja. Suuntaamalla keräysvaroja avustajatoimintaan asiakkailta perittävät maksut voidaan pitää kohtuullisina.
Sotainvalidien paikallisen syyskeräyksen merkitys
Sotainvalidien paikallisten syykeräysten tuotto jää kokonaisuudessaan sen alueen sotainvalideille, mistä varat on kerätty. Tällä hetkellä varoja käytetään turvaamaan sotainvalidien asumista omassa kodissa. Tärkeimpiä tuen muotoja ovat sotainvalidien avustajatoiminta ja kotien kunnostus.
Sotainvalidien valtakunnalliset syyskeräykset ovat olleet vuosittainen muistutus siitä, keskuudessamme elää edelleen paljon sotainvalideja. Paikallisilla keräyksillä jatketaan tätä perinnettä. Kansan tuki on myös yhteiskuntamme päättäjille selkeä osoitus siitä, että kaikkien sotainvalidien vanhuudenturva ei vieläkään ole kunnossa.
Vaikeavammaiset sotainvalidit ovat oikeutettuja valtion korvaamiin kunnallisiin kotipalveluihin ja tarvitessaan valtion korvaamaan laitoshoitoon. Lievemmin vammautuneet ovat heikommassa asemassa. Yli 3 500 sotainvalidia, joiden sotavamman haitta-aste on alle 20 prosenttia, on ilman valtion korvaamia kotipalveluja. Yli puolella sotavamman haitta-aste on alle 25 prosenttia. Heillä ei ole mahdollisuutta valtion korvaamaan pysyvään laitoshoitoon. Lainsäädännön puutteet lisäävät sotainvalidien tarvetta tukeen.
