Elämää säästöliekillä

Sadan prosentin sotainvalidi Aarre Kettunen on elämänsä aikana tehnyt tuhansia ristikoita. Hänen mukaansa ristikot olisi nähtävä osana lehden kuvitusta. Piirtämispuoleen olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Samoin on huumorin laita."Monessa työssä ihminen voi tehdä virheen eikä sitä kukaan huomaa. Meikäläiselle ne on heti soittamassa ja kirjoittamassa. Harvoin sitä kiitosta tulee", hän huomauttaa.

"Tässä työssä on ollut hyvät ja huonot puolensa. Olen saanut tehdä työtä kotona. Ei minusta olisi ollut, jos rehellisiä ollaan, kodin ulkopuoliseen työhön 100 %:n sotavammaisena. En olisi jaksanut. Joka aamu on minulle ollut sunnuntaiaamu, kun olen saanut lukea lehden sängyssä. Minusta se on iso asia. Eikä ole monta askelta työpaikallekaan", Kettunen toteaa hymy suupielessä. "Huonoa työssä heikon palkkauksen lisäksi on se, ettei koskaan tunne olevansa vapaalla. Aina on ollut keskityttävä ja mietittävä, pidettävä aivot vireinä. Myös työn luonne, kiireellisyys, on toisinaan tuottanut tuskaa. Lehtien painoaikataulut ovat armottomia. Aina ei päivän aika ole tahtonut riittää, vaan oli otettava yö avuksi", hän kuvailee. "Nyt ollaan vaimon kanssa jo lopeteltu ristikoiden laatiminen. Näkö ja muisti alkavat minulta mennä, lisäksi on ollut sydäninfarkti ja vaimolla aivoverenvuoto. Luonteeltani olen keräilijä. Olen liiaksi hajottanut mieltymyksiäni. Ehkä heikon terveyteni vuoksi en ole voinut suunnitella kovin kauas, en miettiä tulevia. On pitänyt elää vain päivä kerrallaan. Jossain mielessä se on ollut jarru, kun terveys on aina ollut vaakalaudalla. En ole oikein uskaltanut hirveästi riskeerata. Ihmisestä on tullut sellainen nuukailija", ristikontekijä pohtii elämänsä kulkua.

SODASSA Kavala sairaus yllätti

SODAN JÄLKEEN Harrastuksesta leipätyö