Perinnetyö

Sotainvalidien perinnetyön tarkoituksena on tehdä kaikille suomalaisille tutuksi, mitä olivat viime sotiemme invalidit ja minkälainen on heidän oma järjestönsä, Sotainvalidien Veljesliitto. Vammoistaan huolimatta sotainvalidit ovat rauhan päivinäkin omalla työpanoksellaan olleet mukana rakentamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Sotainvalidien Veljesliitto on aina ollut paitsi veteraani- myös vammaisjärjestö. Se on antanut vertaistukea jo silloin, kun sanaa ei suomenkielessä vielä ollut. On tärkeää muistaa myös sotainvalidien puolisot ja lesket, jotka vuosikymmenet ovat jaksaneet sotainvalidin rinnalla arjessa taivaltaa.

Sotainvalidien Perinnejärjestön (ent. Sotainvalidien jälkipolvet) työssä on perinteen lisäksi tärkeällä sijalla sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tukeminen niin kauan kuin heitä on.

Veljesliiton maakunnallisissa piirijärjestöissä toiminta päättyy, kun jäljellä on enää 20 sotainvalidia. Tällöin vastuu alueen sotainvalideista, puolisoista ja leskistä siirtyy Perinnejärjestön alueyhdistyksille. Liitto pyrkiikin nyt vahvistamaan perinnejärjestön alueyhdistyksiä niin, että vuoden 2020 tienoilla, jolloin Veljesliiton piirien on arvioitu purkautuvan, ne olisivat valmiita huolehtimaan viimeisistä sotainvalideista. Järjestö toivottaa työstä kiinnostuneet tervetulleiksi maakunnallisiin alueyhdistyksiinsä. Vielä on mahdollisuus oppia tuntemaan maamme puolesta taistelleita sotainvalideja.

Sotainvalidien tuki- ja perinnesäätiön tarkoitus on taloudellisesti tukea sotainvalidihuoltoa ja -perinnettä palvelevia hankkeita. Säätiön varallisuus oli vuonna 2009 noin 1,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa tuli Veljesliiton entisten toimitilojen myynnistä. Vuoden 2012 lopussa säätiön varallisuus oli noin 200 000 euroa. Tärkein tuen kohde on ollut avustajatoiminta. Jatkossa säätiö rahoittaa myös Perinnejärjestön toimintaa, jonka kulut ovat noin 5 000 euroa vuodessa.