Huoltotyö
Sotainvalidien kulloisetkin tarpeet ovat aina olleet Sotainvalidien Veljesliiton huoltotyön lähtökohta. Sodan jälkeen tärkeintä oli sopivan ammatin saaminen vammaiselle ja kodin rakentaminen hänelle. Liiton tuki kohdistui näiden tavoitteiden saavuttamiseen.
Tärkeää oli myös saada aikaan hoitolaitoksia ja mahdollisuus sotavammojen lääketieteelliseen tutkimukseen. Sotainvalidien Veljesliitto on myynyt kaksisataapaikkaisen Kaunialan sotavammasairaalan kiinteistön Vantaan kaupungille. Sairaalan toimintaa harjoittaa Kaunialan Sairaala Oy, josta Veljesliitto omistaa enemmistön. Lisäksi Veljesliitolla on enemmistö Mikkelissä sijaitsevan Kyyhkylän kuntoutussairaalan hallinnossa. Sairaalan omistaa Kyyhkylä-säätiö.
Viime vuosikymmeninä yhä enemmän huomiota on kiinnitetty ikääntyneiden sotainvalidien mahdollisuuksiin selviytyä omassa kodissaan. Pääosin 1990-luvun aikana toteutettiin sotainvalidien kotien kunnostusprojekti, jonka avulla yli 10.000 sotainvalidin koti korjattiin vastaamaan ikääntyneen vammaisen tarpeita. Veljesliiton piiriyhdistyksissä työskenteli korjausneuvoja, joka auttoi korjausten suunnittelussa ja neuvoi eri avustusten haussa. Korjausneuvojat siirtyivät vuonna 2001 Vanhustyön keskusliiton palvelukseen. Veljesliiton tekemän sopimuksen mukaisesti sotainvalideilla on edelleen mahdollisuus saada neuvontaa korjausneuvojilta. Vuosittain sadat sotainvalidit saavat apua kotiensa muutostöihin.
Sotainvalidien avustajatoiminta on nyt tärkein Veljesliiton projekteista. Hankkeen antaman avun piirissä on lähes 4000 sotainvaliditaloutta sekä yli 5000 veteraanitaloutta.
Viereisestä valikosta saat lisää tietoa Veljesliiton huoltotyöstä

Avustajatoiminnan kautta | Suomen ensimmäinen moottorikäyttöinen pyörätuoli Kaunialassa 1940-luvun lopulla | Kaunialan sotavammasairaalan potilaita |



